Joskus on kohdattava myös alamäkiä.
- Väsyttää, ahdistaa, turhautunut olo...
- Jatkanko?
- En...?
- Kyllä, saatte kuulla lisää!

Koeviikko lukiossa meni suoraan sanoen päin h*lv*ttiä. No, sain tietysti ruotsin kokeesta yhdeksikön ja samoin englannista ja filosofiasta jopa täyden kymmenen. Mutta matemaattis-luonnontieteellinen puoli meni penkin alle piiloon, eikä ole tullut sieltä vielä pois. Ottaen huomioon, että kummankin aineen keskiarvo on yhdeksikkö, sain kokeista kummastakin seitsikon! Oikeastaan se on minun vikani, ainakin matematiikassa. Oletin, että perustotuus, se, että mielivaltaisen piirin omaavan suorakulmion ala on suurin kun kuvio on neliö. Opettaja ei hyväksynyt tätä totuutta ja lätkäisi täysin oikeasta vastauksesta 1/6 pistettä. :'( Toisaalta fysiikassa en ehkä sisäistänyt kaikkia asioita, joten sen seitsikon kyllä ymmärtää. Antaisikohan opettaja armosta minulle matematiikasta kahdeksikon todistukseen, jotta ei tarvitsisi kahta koetta uusia. On minulla ensimmäinen vuosi mennyt niin hyvin ettei kahdeksikot vielä haittaa matematiikasta, kunhan vielä yhden yhdeksikön repäisen jostain.

On niitä hyviäkin puolia tässä jaksossa. Esimerkiksi AT3-kurssi, teemme lukiolle lehden. ^.^ Olen taittajana, mikä sinänsä on haastava työ, mutta mukavaa kuitenkin. No, ehkä niitä hyviä puolia tällä rintamalla ei ole niin paljon tällä hetkellä...

Lopuksi voisi ajatella erästä anonyymia opettajaamme, joka yritti päästä kannettavalla tietokoneella nettiin tässä päivänä eräänä. Hän yhdisti kannettavan tietokoneen verkkovirtapiuhan, seuraavaksi vuorossa oli dataprojektorin piuha, sitten ihmettelyä, miksi nettiin ei pääse...?